Osa kuvista on aika huonolaatuisia, vaikka ei laatu kyllä paljoa parantunut vaikka vaihdoin kuva-asetukset täysille :(

Vauvojen syntymän jälkeen arki jatkui aika normaalina...

Maisa pääsi vihdoinkin töihin ja perheen talous alkoi näyttää jo hieman paremmalta...

...kunnes eräänä yönä susi tuhosi sängyn ja kaikki rahat menivät uteen. Maisan ja Calebin ensimmäiset riidat rahasta alkoivat...

Kaiken huipuksi Maisa sairastui ruokamyrkytykseen.

- Voi ei, se ei ollutkaan ruokamyrkytys! Maisa ajatteli.

                                                                                       

-Vihdoinkin eroon vaipoista! Caleb iloitsi poikien kasvaessa.

Harry peri kaikki isänsä piirteet.

Niin teki myös Peter, ainakaan ei ollut mitään epävarmuutta isästä...

Onneksi perheen vähäiset varat riittivät kahteen syöttötuoliin ja pupuleluun...

Maisa päätti opettaa Peterin kävelemään.

Peter oli nopea oppimaan...

Toisin kuin Harry, joka oisi mielummin mennyt leikkimään vessanpytyllä.

Tälläsitä oli arki Starlingeillä.

-Miksi ikinä menimme hankkimaan lapsia? Ainiin nehän onkin vahinkolapsia, Caleb mietti.

Caleb luikki pakoon aina kun oli kyse potan tyhjentämisestä.

-Yäääk! Caleb eikö olisi jo sinun vuorosi tyhjentää potta?! Maisa huusi.

Maisan maha alkoi olla todella suuri.

-Voi ei, miten pääsen näistä raskauskiloista eroon? Maisa murehti.

-Miksen muistanut että tämä sattuu näin paljon!? Maisa huusi tuskissaan.

Starlingit saivat vielä yhden pojan jonka Maisa nimesi Timiksi.

- Se oli kyllä viimeinen lapsi jonka koskaan synnytän, Maisa ajatteli.

Nyt kun Tim oli syntynyt, asiat olivat vielä huonommin.

Onneksi Caleb sai tuntuvan bonuksen ja vessan rikkinäiset kalusteet voitiin vaihtaa.

                                                                                               

Kaikki alkoi näyttää valoisammalta kaksosten kasvettua.

Tai siis, kaikki muu paitsi raha-asiat, sillä kesken lastenhuoneen kalustuksen rahat loppuivat.

                                                                                        

Harry peri kaikki isänsä piirteet.

Peter myös, vaikka hän peri myös sen verran äitinsä piirteitä, että alkoi muistuttaa hiukan apinaa. Veljesten riidellessä Harrylle tuli tavaksi kiusata Peteriä haukkumalla häntä apinaksi.

Mammoona siminä Maisa kyllästyi ainaaseen köyhyteen ja päätti kohottaa perheen rahatilannetta maalaamalla.

Onneksi koulu oli ilmainen ja pojat pääsivät opettelemaan lukemista ja laskemista.

Peter oli aina ollut innokas oppimaan uutta ja lähti mielellään kouluun.

-Miten minä kerron tämän Calebille, laskutkin ovat maksamatta! Maisa ajatteli hädissään potkut saatuaan.

Välttääkseen köyhyyden ja potkut poikien täytyi ottaa koulusta kaikki irti, Maisa ja Caleb auttoivat siinä mielellään.

                                                                                    

-Vihdoinkin pääsin lopullisesti eroon vaipoista! Caleb iloitsi.

Tim oli Starlingien lapsista ainoa joka ei perinyt Calebin korvia.

-Onkohan tämä lainkaan minun? Caleb ihmetteli.

                                                                                                                                                               

Tässä kohdassa kuvien laadun pitäisi parantua...

Caleb päätti aloittaa Timin opettamisen saman tien. Puheopetus aloitettiinkin sanasta Caleb.

Harry ja Peter olivatkin kateellisia Timille joka ei perinyt Calebin keijukorvia.

Ja niiden korvien takia Harry inhosi isäänsä, tai no ehkä osasyynä oli ehkä se että isä kieltäytyi ostamasta televisiota.

-Kun meillä ei ole nyt rahaa, oli muka joku hyvä syy.

                                                                                                    

Peter paljastui oikeaksi siivousfriikiksi, joka siivosi aina Harrynkin jäljet.

-Aina se vaan sotkee, siivoisi edes! Peter ajatteli kiukuissaan.

Pienistä erimielisyyksistä hyuolimatta Peter ja Harry viihtyivät oikein hyvin yhdessä.

                                                                                                    

Caleb säikähti aikalailla löytäessään Maisan suihkusta...

Maisan suihkun jälkeen oli aika keskustella raha-asioista.

-Maisa eikö sinun täytyisi jo alkaa hankkia töitä kun rahamme alkavat olla aika vähissä? Caleb kyseli Maisalta.

Jos rahat olivat kerran niin vähissä ei ehkä kannattaisi teeskennellä sairasta...

-Oih kun mahaan sattuu sen uforeissun jäljiltä, mitäköhän ne minulle oikein syöttivät, valehteli Caleb työnantajalleen.

Caleb luuli voivansa nukkua koko päivän, vaikka toisin kävi kun Timiä täytyi koko ajan olla hakemassa pois vessanpytyn luota.

Vihdoinkin pojat saivat kauan kaipaamansa kympin todistuksensa.

                                                                                                 

Timkään ei näyttänyt pitävän erityisemmin isästään, syynä olivat ehkä keskeytetyt vessanpyttyleikit...

                                                                                                       

Maisa päätti aloittaa taas maalaamisen.

Maisan maalaminen tuotti tulosta ja Starlingit saivat vihdoinkin neljännen tuolin.

Caleb oli kyllästynyt armeija työhönsä ja hänelle muodostui paha tapa esittää sairasta.

-Oih, se ufosieppaus on saanut päänikin jo särkemään, en kykene ajattelemaan mitään! Caleb valehteli jo hiukan epäileväksi käyvälle työnantajalleen.

Ja koko päivän Caleb puheli Maisalle salaiseksi jäävän henkilön kanssa...

Ihme ja kumma, Caleb irottautui puhelimesta voidakseen tulla seuraamaan Timin kasvua, viimeinen vaipallinen kasvoi ulos vaipoista!

Tim peri äitinsä kasvot, hirvittävää nenää myöten.

Pojat suuttuivat saadessaan Timin huoneeseensa.

-Yritetään ajatella positiivisesti, se ei enää itke, Peter sanoi.

Harry pystyi ajattelemaan positiivisesti vasta Calebin ostettua television...

 

 

Siinä oli toinen osa Starlingien elämästä, ensi osassa saamme tietää, KENEN kanssa Caleb jutteli koko päivän...